Uudet patalaput jämälangoista
Meidän vanhat patalaput oli karseessa kunnossa. Niitä ei saanut puhtaaksi enää pyykkikoneessa. Värit oli haalistuneet ja täytteet kulahtaneet. Oli aika tehdä uudet. Eräs kuopiolainen neulefrendi oli virkannut patalapun tällä ohjeella. Tein nämä kaksi oman virkkauskirjan kuusikulmion ohjeella.
Nämä virkkasin perusisoäidinneliön ohjeella. Patalaput ovat kaksipuolisia ja välissä on palat pyykkikoneessa huovuttunutta merinovillapuseroa (...köh-köh...)
Tein näistä tarkoituksella pienet ja paksut. Itse en tykkää ohuista patalapuista, sillä ne pitää taittaa vähintään kaksikertaisiksi, jottei sormet pala. Näistä tuli kyllä just sellaiset, joista itse tykkään.
9 kommenttia:
Onpa ihanan värikkäitä patalappuja. Itse kun tekee, niin saa sellaiset kuin haluaa :)
Ihanat! Tuo malli on kyllä mainio ja tosiaankin pitää olla paksu, ettei polta. Minä en vaan raskis tehdä, kun ne on heti sotkussa kun puu-uunissa laittaa ruokia osittain. Vaikka houkuttaia kyllä kokeilla.
Virpi: Kiitos, mä oikein mallasin ne tarkoituksella meidän köökin väreihin. Näyttävät tosi kivoille noita punaisia kaakeleita vasten =o)
Altocumulus: Erittäin ymmärrettävää. Entäs, jos tekisit vastaavanlaisia käyttämällä mustaa, tummanharmaata ja sitten jotain väriä sekaan, niin eivät ihan heti näytä karseelle, vaikka olisivatkin vähän noessa?
Tosiaan, kunnolla villapaitaa sisään. Virkatuissa patalapuissa aina pelottaa se reikäisyys. Kauniita ovat!
Onpas kivoja patalappuja! =)
Hei, noista tuli mahtihienot!
Kiitos Jokke ja Hepsi =o)
Distant Knitter: Se sun patalappu oli niin kiva, että oli ihan pakko saada samantapainen =o)
You are very clever to make such things. Thanks for stopping by my Devon doors
shazruns: Glad you poped in =o)
Lähetä kommentti