Meille tuli joulu

Perinteisesti meille on laitettu joulukuusi Itsenäisyyspäiväksi, mutta tänä vuonna oltiin paria päivää etuajassa, sillä pojat koristelivat kuusen tiistai-iltana.

Tein perinteisen hyasinttiasetelman ja laitoin sen portaikon ikkunasyvennykseen. Hyasinttien pitää ehdottomasti olla sinisiä, mutta toivottavasti bongasin oikean väriset nuput Prisman kärryistä...

Tänä vuonna alakerran vessakin sai oman kuusen.

Myös olkkarin lamppu sai puna-valkoisen peitteen.

Tontut vahtivat portaikon lampun alla.

 

Olkkariin tein kukka-asetelman laikukaslehtisistä joulutähdistä ja sypressistä. Koristeet nappasin joulukuusesta. Tänään vielä leivotaan joulutorttuja ja pipareita. Mutta ensin keilaamaan.

Leppoisaa Itsenäisyyspäivää kaikille =o)

Lisää säihkettä maanteille

Tyttäriensä avustuksella veljeni bongasi blogistani ompelemani heijastinliivin. Veljeni toivoi oman lepattavan raksaliivin tilalle jotain käytännöllisempää. Toiveena oli, että kangas olisi hengittävää. Kuviointiin sain vapaat kädet. Kävin Eurokankaasta ostamassa urheiluun tarkoitettua reikäkangasta ja ompelin liivin siitä. Urheiluhullulle veljelleni valitsin kuvioksi eteen juoksijan ja taakse maastopyöräilijän. Turvallisia kilometrejä Ouluun =o)

Mennään bussilla

Neulon tämän Mennään Bussilla -huivin matkalla Tampereen Kädentaitomessuille. Ei tästä kyllä pitänyt tulla tämmöinen ollenkaan! Aloitin nimittäin neulomaan Sirppi -huivia. Jotain meni jossain vaiheessa pahasti pieleen. Kun olin neulonut ainaoikein -osion loppuun, niin ohjeen mukaan silmukoita olisi pitänyt olla 174. No ei ollut! Niitä oli vähän enemmän!! Kun pääsin laskemisessa 200:aan, niin lopetin laskemisen, vaikka silmukoita oli varmasti vielä ainakin 30 lisää. Totesin, että nyt sovelletaan. Ja rankasti, sillä en varmasti pura!

Neuloin huivin reunaan reikärivin ja sitten tein aina yhdestä silmukasta kolme silmukkaa, jolloin jo valmiiksi runsas silmukkamäärä triplaantui. Röyhelöä neuloin niin paljon kuin lankaa riitti. Yhteen päähän ompelin napin ja toiseen virkkasin lenkin nappia varten.

Röyhelöosaan neuloin Lellulta saamani virkkuukoukun avulla helmiä. Tämän tekniikan opin messuilla Hopeasäikeen osastolla.

Messuilta ostin Elliksen tekemiä ihania patalappuja. Meidän pojatkin tykkäsi näistä tosi paljon =o)

Ja tämän verran tuli hamstrattua lankaakin. Eiköhän noista jonkun aikaa neulo. Jos ei ihan ohjeen mukaan, niin sopivasti soveltaen ;o)

Säihkyvä kaupunki

Ompelin itselleni uuden heijastinliivin. Vanha liivi rupesi ärsyttämään, kun olin tehnyt sen niin sutaisemalla. Otin vanhasta liivistä kaavat, mutta paransin istuvuutta. Edellisessä versiossa oli tarranauhat, mutta tähän ompelin vetoketjun. Toimii paremmin. Tässä liivissä ompelujälki kestää myös päivänvaloa.

Vanhan liivin töksöttävien kukkapuiden sijaan ompelin tähän kaupunkisilhuetin ja tähtikuvioita. Taakse laitoin Otavan, eteen Kassiopeian ja Pikku Karhun. Oikealta tähtitaivaalta löydän aina Otavan lisäksi Kassiopeian, mutta Pikku Karhua pitää ruveta bongailemaan.

Talot kiertävät koko liivin, joten tulipa auto mistä suunnasta hyvänsä, niin näkyvyyden kannalta auton alle minun ei kyllä pitäisi jäädä!

 

Talot "rakensin" leveästä heijastinnauhasta ja ompelin ne sik-sakilla kiinni.

Olisi kyllä tosi hauska, jos pyöräteillä vastaan tulisi muitakin kuin vain niitä tylsiä raksaliivejä. Ruvetkaa tekin ompelemaan, ja laitetaan säihkettä synkkiin talvi-iltoihin =o)

Happy Halloween!

Pojat sanoivat, että minun pitää järkätä heille joku Halloween -ylläri, kuten viimekin vuonna. Niinpä googlailin netissä ideoita ja värkkäsin musta-valko -teeman mukaisia herkkuja.

Idea näihin ruumisarkkuihin tuli täältä. Tein perusmokkapaloja, jotka kuorrutin tällä ohjeella.

Näihin luihin sain idean täältä. Tein marengin oman keittokirjani ohjeella, mutta ei niistä kyllä tullut samanlaisia kuin Martha Stewartilla. Näissä luissa on tosi pitkälle edennyt osteoporoosi!

Leivoin banaanimuffinsseja, jotka koristelin tämän ohjeen inspiroimana.

Nämä keksit vetäisin hatusta, eli päällystin ruisdigestivekeksit Marshmallows -levitteellä ja koristelin pääkallokarkeilla.

 

Pojat alkaa päästä Halloween -tunnelmaan ;oD

Viisikymppisen lämpimäiset

Mieheni sisko täytti eilen viisikymmentä, ja lahjoin häntä lämpimäisillä. Neuloin merino-bambu-mohair -sukkalangasta Revontulen.

Neuloin Wurm -pipon pehmeääkin pehmeämmästä merinovillasta. Viisi isoäidinneliötä koristeena ei vihjaile mitenkään lahjansaajan ikää... köh-köh...

Neuloin myös lämpimät nappilapaset omalla, hyväksi havaitulla mallilla.

Ja vielä Annikainen -tossut. Nyt ei pitäisi viisikymppisen luita kolottaa =o)

Syksyinen setti

Neuloin itselleni kaksi pipoa Wollmeise twin:stä. Kun kerran lankaa jäi, niin neuloin vielä kämmekkäätkin. Pipon malli on omasta päästä, samoin kämmekkäät. Pipo kapenee aavistuksen verran loppuun mennessä. Tykkään tupsuista, mutta näissä tupsun virkaa hoitaa nuo törrötykset. Törrötyksen kiristin i-cordilla. Kämmekkäät ovat periaatteessa nysä versio peruslapasista.

Oranssikeltaisen setin testasin suppilovahverometsällä. Hyvin toimi ja suppiksiakin saatiin pari litraa.

Punamustan setin testasin haravoimispuuhissa. Hyvin toimivat nämäkin.

Lapasia, lapasia, lapasia

Syksy on jo pitkällä, ja pakkasia odotellessa neuloin itselleni muutamat lapaset.

Lumiukko -lapaset neuloin kolmella langalla yhtä aikaa: Cherry Tree Hill, Sisu ja Viking Nordlys. Puikkoina #2½. Neulomistuntuma oli hieman sama kuin olisi neulonut nuppineuloilla paksua köyttä, mutta lapasista tuli kyllä napakat eikä luulisi tuulen menevän läpi.

Bull's eye -lapaset neuloin myös kolmella langalla yhtä aikaa: Pro Lana, Sisu ja Regia. Näistä tuli aavistuksen paksummat kuin noista ekoista. Puikkokoko sama #2½.

 

Nappilapasista tuli paksuimmat, sillä käytin näihin Novita Puroa, Väinämöistä ja seiskaveikkaa. #2½:n puiset sukkapuikkoni meinasivat jo soida neuloessa ja olen niin tyytyväinen, etteivät ne katkenneet kesken matkan. Nyt voisi vaikka jo talvi kohta tulla =o)

Giza pyramids covered with snow

Neuloin pari syksyä sitten ystävättärelleni synttärilahjaksi kolmiohuivin. Sain inspiraation huiviin Gizan pyramideista ja pillerinpyörittäjien lantapalleroista. Ajattelin jo silloin, että samantapaisen huivin teen itsellenikin, mutta valkoisena. Nyt on sitten lumet sataneet Gizan pyramidien päälle.

Ja pillerinpyörittäjien lantapalleroisista on tullut lumipalloja.

Tähän huiviin neuloin pohjan sileällä ja pyramidit ainaoikealla. Huivin etuosaan kiinnitin tampin, jolloin huivi pysyy hyvin menossa mukana.

Näiden lankojen lisäksi käytin vielä luonnonvalkoista ja puhtaanvalkoista seiskaveikkaa.

Loput langat käytin tähän neulekoriin. Virkkasin seitsemällä langalla yhtä aikaa, jolloin korista tuli napakka.

Poncho virkaten ja neuloen

Tästä ponchosta tuli ehkä tähän astisten neule- ja virkkaustöitteni paras ikinä.

Inspiraation omaani sain tästä Jokken virkkaamasta ponchosta. Kun näin sen, niin tiesin, että minun on pakko saada samantapainen jossain viheessa.

Aloitin viime keskiviikkona virkkaamaan erikokoisia ympyröitä aniliinin ja lilan sävyisistä villalangoista. Mukana on Wollmeisea, Manos del Uruguayta, Zauerballia, Sisua, Regiaa ja muutamia jämäsukkalankoja. Kiinnittelin ympyröitä yhteen sitä mukaa, kun niitä syntyi.

Kun alaosa oli valmis, niin virkkasin ketjusilmukoilla reunan ponchon yläosaa varten.

Keräsin ketjusilmukat pyöröpuikolle ja aloitin neulomaan.

Joka 10. kerroksella kaventelin aina joka 10. silmukan pois.

Olkapäitä lähestyessä aloin kaventelemaan joka 10. silmukan pois samalla kerrostiheydellä, millä tehdään sukan kärkeen sädekavennus. Pääntiehen neuloin yhden oikean ja yhden nurjan kierroksen ja sitten päättelin kaikki silmukat pois.

Tykkään tästä ponchosta ihan älyttömästi. Harmi, kun ulkokuvissa Handun käsinvärjätty, upean kimalteleva merinolanka ei näy oikeassa sävyssä. Livenä se on ihan mieletön!

Spring Awakening

Aloitin neulomaan Spring Awekening -huivia kesän korvalla.

Mutta syksyyn se kääntyi ennen kuin sain huivin valmiiksi. Aivan ihana siitä kyllä tuli! Tykkään suunnittelija Paulina Popiolek:n malleista tosi paljon ja hänellä on monta huivimallia, jotka haluasin neuloa.

Lilankirjava lanka on Wollmeisea, harmaa Drops:n Fabelia ja musta Cascade Heritagea. Ihania lankoja kaikki. Wollmeisesta olen tykännyt aina, sillä niissä on niin upeat värisäyt. Cascade Heritagesta on tullut yksi suokkareistani.

Huivista voi neuloa niin ison tai pienen kuin haluaa. Neuloin alkuperäisen ohjeen silmukkamäärällä, sillä halusin huivista ison. Huivi on niin iso, että sen voi kietaista jopa lenteille hameeksikin.