Huovutettu Picasso -matto

Nyt se on valmis! Viikon rankka fyysinen työ on tehty!! Tarkalleen 38 tuntia raakaa neulaamista ja huovuttamista. Huovutettu Picasso -matto pääsi lattialle puoli tuntia sitten. Tosin eri paikkaan, kuin minne sen piti alun perin mennä. Kävi nimittäin niin, että matto olikin muutaman sentin liian leveä ja liian pitkä portaikon välitasanteelle, joten nyt se on sitten portaikon yläpäässä.

Olin siis jälleen kerran taitavan Ritva Peuran kurssilla kansalaisopistolla.

Laitan alle karkean selostuksen muutamin kuvin, että miten matto syntyi.

Esihuovan päälle ladoin limittäin luonnonmustaa lampaanvillaa ja neulasin villan kevyesti kiinni.

Käänsin työn nurinpäin ja neulasin koko takaosaan luonnonmustalla. Pohjavillaa kului yhteensä 1,25 kiloa ja sen neulaamiseen meni koko lauantai-päivä.

Koko sunnuntai-päivä meni värivillojen asetteluun, esineulaamiseen ja pohjavillan tiheämpään neulaamiseen.

Onneksi maanantai oli pakkolomapäivä, sillä neulasin värialueita kiinni koko maanantain.

Tiistaina töiden jälkeen jatkoin värialueiden neulaamista. Tunsin itseni manuaaliseksi ompelukoneeksi.

Keskiviikkona Eemeli onneksi auttoi yhden osan neulaamisessa.

Torstaina jatkoin edelleen värialueiden parissa. Halusin neulata ne mahdollisimman tiukkaan kiinni, että itse huovuttaminen sujuisi helpommin.

Perjantaina heti töiden jälkeen pääsin neulaamaan ääriviivat hahtuvalangalla.

Tässä työ neulahuovutettuna. Pohjavilla olisi mielestäni pitänyt neulata vielä tiheämmin kiinni, mutta voimat ja aika ei vaan riittänyt.

Vietin perjantai-illan (tarkalleen 3,5 tuntia) suihkuhuoneen lattialla esihuovuttamassa pintaa kiehuvankuumalla vedellä ja mäntysuovalla kuplamuovin avulla.

Lauantai-aamuna homma jatkui kansalaisopistolla. Vuorossa oli mekaaninen rullahuovuttaminen jälleen kiehuvankuuman veden ja mäntysuovan avulla.

Rankkaa fyysistä rullaamista kesti vajaat neljä tuntia. Avasin käärön useita kertoja ja pyöräytin maton välillä pitkittäin, sitten poikittain, sen jälkeen nurinpäin ja jälleen oikeinpäin. Joka välissä lisättiin kuumaa saippuavettä ja rullailtiin. Matto huopui sopivan kovaksi ja oli valmis raahattavaksi jätesäkissä kotia.

Matto päätyi suihkuhuoneen latialle huuhdeltavaksi. Ensin tulikuumalla vedellä huuhtelin saippuavedet pois ja sitten viimeistelin reunat tasaisiksi. Lopuksi huuhtelin maton jääkylmällä vedellä ja kaulin pinnan tasaiseksi.

Matto jäi kuivumaan suihkuhuoneen lattialle, ja käänsin lattialämmityksen täysille. Maton kuivuminen kesti kolme vuorokautta. Rankkaa oli, mutta kyllä kannatti! Valmis matto on kokoa 180 * 114 cm. En kuitenkaan taida tehdä ihan heti näin isoa työtä...

Ritarit Kallavedellä

Hiihtolomaviikon perinteeksi on jo muodostunut se, että Kallavedelle pitää päästä luistelemaan. Tänään aurinko lämmitti, pakkanen oli nollilla eikä tuullut juuri nimeksikään. Loistokeli siis. Palkinnoksi reippaita ritareitani odotti tekemäni Köyhät ritarit. Perinne jo tämäkin =o)

Mustan lampaan pata

Mieheni toivoi, että laittaisin aamulla ennen hiihtolenkille lähtöä Mustan lampaan padan porisemaan. Varmistaakseen, että näin tulee käymään, oli hän ostanut edellisenä päivänä kaikki tarvittavat aineet kaupasta. Kehittelemääni pataruokaa en olekaan muistanut tehdä pariin vuoteen. Resepti on julkaistu vuonna 1997 Anna-Maija Tantun toimittamassa kirjassa "Kotikokin parhaat ruokaohjeet". Tällä kertaa säädin ohjettani niin, että laitoin pataan yhden ylimääräisen paprikan, mutta jätin sipulit pois ja käytin valmiiksi marinoituja karitsan sisäfileitä. Niin, ja lurautin sekaan 2 rkl tummaa siirappia. Pata odotti valmiina, kun tulimme hiihtämästä.

Väännetään rautalangasta

Kun pakkanen paukkuu ja keuhkoputkentulehdus estää liikkumisen, niin silloin on sopiva hetki vääntää rautalangasta. Väänsin kynttilänjalan. Rupesin kyllä tekemään ihan erilaista, kuin mitä tästä lopulta tuli (niin tyypillistä minulle). Itse kynttilä tökätään isoon mutteriin. Pujotin ohueen rautalankaan lasihelmiä ja kieputin ne mutterin juureen. Tästä tuli kyllä aika ovela.

Hannan kesäkassi

Innostuin ompelemaan itsellenikin kesäkassin.
Sais nyt vaan se kesä jo tulla!!! 

Uusi treenimuoto: ylämäki-snowcircuit!

Tehokas treenimuoto kehitetty: ylämäki-snowcircuit!

Kun pihassa on järkyttävä määrä lunta eikä senttiäkään tasamaata minne sitä työntää, niin silloin mennään ylämäkeen.

Lumivuoren päälle päästyä jo puna poskilla lisääntyy ja hiki alkaa virtaamaan.

Jotta liukkaiden huopikkaiden kanssa ei juutu puoliväliin, täytyy vauhtia ottaa jo kaukaa ja juosta mäki reippaasti ylös.

Treenin kesto: 45 minuuttia

Keskisyke: 119

Maksimisyke: 152

Kulutetut kalorit 227

Easter Chick -whippoorwill

Ravelryn ryhmässä "My Other Hobby Swap" alkoi tammikuussa knit-along. Valittavana oli joko February Lady Sweater tai Whippoorwill. Päätin neuloa jälkimmäisen. En käytä ikinä mitään keltaista, mutta Wollmeisen Limone oli niin houkutteleva, että uskaltauduin käyttämään sen tähän. Epäilin kyllä, että mitenkähän väri sopii minulle, mutta kun sain neulottua tuon harmaan (Regia Design Line Hand-dye Effect by Kaffe Fassett) tuohon reunaan, niin huivi pesi kasvonsa. Harmaan ansiosta en koe itseäni ihan täysin pääsiäistipuksi ;o)

NORO -polvarit

Vaikka toisessa NORO -kerässä oli pari värisävyä, joista en niin pidä, niin kokonaisuudessaan sukista tuli kivat. Sukat neuloin kakkosen puikoilla, jotta saisin mahdollisimman tiukkaa jälkeä ja sitä myöten toivon, että sukista tuli kulutusta kestävät. Sukkien yläosaan tein kuminauhakujan. Tavallinen resori ei pysy jämäkkänä ja sukat tahtovat valua.

Tammikuu 2011

Jo perinteeksi muodostunut tipaton ja herkuton tammikuu alkoi liikunnallisissa merkeissä. Saimme pojat mukaan hiihtoladulle lievää pakottamista hyväksi käyttäen, mutta yllättävän vähän kuului nitinää 12 kilometrin lenkillä Rauhalahdessa. Pojille siitä pisteet. Joulupukki toi minulle pitopohjapertsat ja niillä oli mielettömän mahtava lykkiä menemään. Nyt vaan kehittämään aerobista kuntoa =o)

Uuden vuoden aatto 2010

Leppoisaa ja ihanaa uutta vuotta kaikille blogissani piipahtaville =o) 

Fazerin sinisiä pipareita

Jouluna on kiva värkätä leivonnaisten kanssa, mutta huomaan olevani kuitenkin aika laiska. En millään viitsisi kuluttaa hirveäasti aikaa tarkkaan koristelutyöhön, kun kuitenkin suussa se työn jälki tuhoutuu hetkessä.

Laiskana leipojana ostin kaupasta valmiin taikinan, vaikka omia piparireseptejä olisi vino pino. Kaupan taikinat vaan kauliutuvat niin helposti eivätkä tartu pöytään kiinni.

Ei nämä maailman kauneimpia pipareita ole eikä tarvitse ollakkaan. Maku on tärkeämpi. Fazerin sininen sopii kuorrutteena oikein hyvin. Pojat eivät vaan osanneet sanoa kummat maistuvat paremmille, nämä vai alkuperäiset tomusokerikuorrutteiset.

SYTYCK: maratoonarit sujahtivat Broadwayn ohi

 Kaikki maratoonarit on saatu onnellisesti maaliin.

Näiden sukkien kanssa meinasi homma mennä ultrajuoksun puolelle. Olin muka tekemässä sukkia itselleni. Koon piti olla 38-39, mutta kun sain ekan sukan valmiiksi ja höyrytetyksi, niin sukka olikin kokoa 40-41. En edes harkinnut purkamista. No, ei huolta. Ystävättäreni saa nämä lahjaksi.

Opin tekemään walesilaisen kantapään.

Rautalankakuusen lisävirittelyä

Olen aivan into-piukeena lumesta, pakkasesta, kynttilöistä, joulun odotuksesta. Se odottaminen on niin ihanaa. Niinpä innostuin virittelemään jouluvalot ja lasipalloja rautalankajoulukuuseeni. Väänsin sen muutama joulu sitten. Kuuselle löytyi juuri sopiva kolo köökin ikkunapöydällä.

Jouluhuuhkaja lensi meille

Meillä asuu nyt jouluhuuhkaja.

Ja se en ole minä, sanoi ukko mitä hyvänsä ;o)