Lenkkipusero

Pusero syksyn kylmemmille lenkkipoluille on lopulta valmis. Pari vuotta sitten ostin kasan sukkalankoja (Regia 4-fach Design Line by Kaffe Fassett) ja aloin neulomaan ohutta lenkkipuseroa, sillä minua rupesi aina jossain vaiheessa paleltamaan, vaikka hiki virtasi kuin Niagaran putoukset.

Ohjetta ei tietenkään ollut, mutta raglahihaisen meinasin tehdä. Aloin vaan neulomaan. Pääsin kainaloihin asti, ja sitten loppui inspiraatio. Ei vaan yhtään huvittanut selvittää miten raglahihan kavennukset tehdään. Sain kyllä ohjeen kavennuksista kanssaneulojalta, mutta kun inspistä ei ollut, niin sitä ei sitten ollut.

Viikon mittaiset koleat aamut ja kylmät käsivarret saivat inspiraation takaisin. Neuloin puseron loppuun kolmessa illassa. Käsittämätöntä, että vetkuttelin niin kauan, sillä raglahihakavennukset oli ihan simppelit!

Vielä kun jaksaisi neuloa villasukkia, niin ei sitten varpaitakaan palelisi...

Monet'n ... eikun Hannan puutarhassa

Nyt on villa-silkkisekoitelangoilla saatu maalaustyöt loppuun.

Feather 'n Fan Organic Wrap on valmis.

Näillä langoilla maalasin...

... ja tämän inspiraatiokuvan pohjalta etenin.

Kietaisushaalista tuli parempi kuin aluksi luulin. Pelkäsin ensin, että siitä tulee tursake, joka näyttää kivalle, mutta on epäkäytännöllinen päällä. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

Nyt ei olla Monet'n puutarhassa vaan Hannan =o)

Kukkapuu -shortsit

Leikkasin vanhat stretch-farkut shortseiksi. Homma ei toiminut, sillä lahkeet rullautuivat nivusiin asti. Siksipä saksin farkut auki etutaskuun asti ja ompelin päälle kiilat Leevin pieniksi jääneiden farkkujen lahkeista.

Leikkasin farkut auki myös takaa. Ompelin samanlevyiset ja hieman pidemmät kiilat taakse.

Leikkasin farkut auki myös sivusauman vierestä melkein vyökaitaleeseen asti ja ompelin kiilat sivuillekin. Rypytin lahkeen suut ja ompelin leveän kaitaleen huolittelemaan lahjetta.

Kiiloista minulle tuli mieleen puut. Halusin farkkupuut kukkimaan, joten virkkasin eteen pienempiä ja taakse vähän isompia kukkia, jotka kiinnitin napeilla shortseihin.

Vanhat farkut saivat shortseina ainakin pari vuotta lisäelinaikaa. Tuunailkaa tekin =o)

Ruhmasjärven ympäriajo ja tuikkaus Verlaan

Lähdettiin kolmenkymmenen asteen hellettä uhmaten ja Ranskan ympäriajoa kompaten omalle Ruhmasjärven ympäriajolle.

 Kartta otettiin varmuuden vuoksi mukaan, jottei kovasti eksytä.

 Hups, tulikin otettua vahingossa tämä kuva, vaikka tarkoitus oli laittaa ajastin päälle ja juosta itsekin kuvaan.

 Täällä sitä nyt sitten värkätään ajastimen kanssa. Jospa se ryhmäkuva nyt onnistuisi.

 Ja onnistuihan se.

 Häjyt tuloo kaurapeltoa sivuten.

 Heinäseipäitä ei juuri enää bongaa. Harmi, sillä heinäseipäät kruunaavat maalaismaiseman.

Tiukassa rivissä tullaan ja väistellään tielle taipuvia nokkosia.

 Pieni pätkä jouduttiin ajamaan asfaltilla.

 Onneksi näin isoja kiviä ei sattunut matkalle muita.

 Vettä kului paljon!

Ruhmasjärven ympäriajo sujui mallikkaasti, vaikka viimeinen etappi jouduttiin rämpimään omalle mökkitielle.

 Edellisenä päivänä ajettiin Verlaan.

Miehet piipahtivat Verlan kriikunalikööriä maistelemassa. Me singahdettiin käsityöpuoteihin shoppailemaan =o)

Veneretkellä Ruhmaalla

Lähdettiin perinteiselle veneajelulle, eli Vanha Kelolle jätskille.

Poitsut vitsailivat ja laulelivat menomatkan.

Minä neuloin villaunikkokaulahuivia.

Syötiin jätskit, tehtiin lotto, ja pojat pelasivat muutaman erän biljardia.

Paluumatkalla Eemeli pääsi ensin ohjaamaan.

Sitten oli Mikon vuoro.

Mökkinaapureiden laiturista lähdön jälkeen Leevi ohjasi kotirantaan.

Mustikkapiirakka kesäloman kunniaksi

Ensimmäinen kesälomapäivä alkoi mustikkametsässä. Mustikkaa on nyt masussa, pakkasessa ja mehuna. Leivoin myös mökkireseptillä mustikkapiirakan.

Hih, sovelsin ohjetta hieman. Korvasin rasvan rypsiöljyllä ja laitoin kaurahiutaleiden tilalle kolmen viljan leseseosta. Koska kanelia ei ollut, niin laitoin tilalle kardemummaa.

Tässä ohje mökin leivontakirjastamme. Kannattaa kokeilla!

Helteinen Tahko MTB kyseli voimia

Tahko MTB keräsi jälleen ennätysmäärän (1760) innokkaita maastopyöräilijöitä Nilsiään. Starttiin on aikaa enää 10 minuuttia.

 

Kalustomme valmiina 45 kilometrin koitokseen.

Kolmenkymmenen asteen helle ja tyyni sää hieman huolestuttaa, mutta hymy ei hyydy. Fiilis on upea.

Kohta lähdetään, sillä starttiin on aikaa enää kaksi minuuttia.

Ja täällä sitä nyt sitten mennään. Helle ei vielä pahasti haittaa.

Ylämäki näyttää niin loivalle, mutta pituutta onkin sitten useampi kilometri.

Virkistäytymispisteitä olisi voinut olla jokaisella taukopaikalla.

Jälleen yksi jyrkkä mäki talutettu ylös.

Jyrkkyyttä piisaa ja kuumuus lisääntyy.

Suolakurkkuja, rusinoita, banaania, mustikkasoppaa ja energiajuomaa. Niillä mennään.

Kauniita maisemia ei oikein enää jaksa ihailla.

Välillä teki mieli pyöräillä suoraan järveen virkistäytymään.

Hymy alkaa jo pikku hiljaa hyytymään.

Helle alkaa uuvuttamaan ja kuumuutta taivastellaan useammankin kesken.

Maastopyöriin teipatut vesivarat tulevat todella tarpeeseen taukopaikkojen välillä. Juomapullojen täyttäminen tosin vaatii oman tekniikan.

45 kilometrin reitti muuttui kohdallamme vajaan 36 kilometrin reitiksi. Tulosluettelossa kohdallamme lukee DNF, mutta ajattelemme niin, että pärjäsimme upeasti 35 kilometrin sarjassa ;o)

Kuumuudesta huolimatta fiilis oli aivan mielettömän mahtava!

Lopuksi vielä kaluston pesu ja sitten kotia uimaan.

 

 Kuohuviini kultahipuin kruunasi viikonlopun =o)