Box-E

Kaivelin kaappien kätköistä esille kaikenlaista pikkuroinaa, jota en ollut raaskinut heittää pois. Pikaliimaa, kontaktiliimaa, POP-niittejä ja poraa käyttämällä kasasin romuista robotin, jonka nimi on Box-E. Nimi juontaa juurensa noista kahdesta peltilaatikosta ja esikuvana olleesta Pixarin Wall-E -hahmosta. Romuista voi rakennella kaikkea jännää =o)

Turkoosi unisieppari

Kävellessäni hierojalle viime viikolla Kuopion Musiikkikeskuksen nurmikolla lojui useampi lokin sulka, jotka nappasin talteen. Tein niistä olohuoneeseen unisiepparin.

Kaivelin helmikätköistä kaikki turkoosit helmet ja käytin ne tähän. Kehyksen päällystin virkkaamalla yhtä aikaa viittä erisävyistä turkoosia puuvillalankaa.

Pesin ja kuivasin lokin sulat ennen kiinnittämistä.

Nyt olohuoneen sohvalla voi nukkua päiväunet ilman pelkoa painajaisista =o)

Mosaiikkia

Mosaiikkiseinä on lopulta valmis ja paikallaan.

Olin muutaman vuoden ajan laittanut jemmaan ystävältäni saamia jämä-mosaiikkeja. Ajatus oli joskus tehdä jotain jonnekin.

Uusimme yläparvekkeen kaiteet ja seinän viime kesänä. Lautatavara loppui kuitenkin kesken ja siitä sain inspiraation täyttää tyhjä tila mosaiikkiseinällä.

Inspiraation toteuttamiseen meni kuitenkin vuosi. Pitihän ajatuksen antaa tekeytyä kunnolla... (eikun, en vaan saanut aikaiseksi aikaisemmin).

Lajittelin kaikki jemman palaset ja päätin ensin tehdä saaria.

Saariin käytin kaikki isoimmat ja paksuimmat mosaiikit.

Pyöreät ja soikeat mosaiikit laitoin puroihin.

Sitten lajittelin kaikki vihreät, ruskeat ja siniset pikkumosaiikit samaan vatiin,

ja niillä tein pohjan.

Saumaamista varten suojasin maalarinteipillä ne osat, joita ei vielä ollut tarkoitus saumata. Saarten reunat saumasin sinisellä ja keskiosat harmaalla, purot beigellä ja pohjan ruskealla.

Putsailin saumattuja kohtia kostealla sienellä aina sopivissa väleissä.

Valmis työ sai kuivua pari päivää ennen paikalleen kiinnittämistä.

Tässä valmista pintaa.

Ja tässä vielä vähän lisää.

Ja vielä viimeinen lähikuva.

Kyllä nyt kelpaa. Täytyisi vaan yrittää inspiroitua vähän useammin, sillä palasia jäi jemmaan vielä pari ämpärillistä...

Lankakoreja

Virkkasin pari vuotta sitten valkoisista jämälangoista tämän käsityökorin. Kori on siitä kiva, että se pysyy hyvin kuosissaan eikä lankakerät lentele siitä pois kesken neulomisen.

Jämälankoja oli taas kertynyt sen verran jemmaan, että virkkasin vähän isomman korin paita- ja villatakkiprojekteja varten. Vaikka kori on paljon leveämpi ja korkeampi, pysyy se silti kuosissaan hyvin. Virkkasin korit käyttäen yhtä aikaa kuutta sukkavahvuista lankaa. Virkkasin korit koukulla #5.

Eikä lankakorien virkkaaminen siihen jäänyt. Kaivelin jämälankojen kavereiksi myös sellaisia vähemmän puhuttelevia lankoja, jotka olivat pyörineet lankalaatikon pohjalla jo liian kauan. On muuten loistava tapa pienentää lankavarastoa. Tykkään itse kovasti korien räsymattoefektistä.

Lankakorien pohjat virkkasin pylväillä. Kun koko oli sopiva, niin jatkoin kiinteillä silmukoilla lisäämättä enää silmukoita, jolloin reuna alkaa nousemaan. Kun reuna oli sopivan korkuinen, virkkasi seuraavalla kierroksella aina joka kuudennen silmukan ohi, jolloin reuna hieman kaventui. Virkkasin vielä neljä kierrosta, jonka jälkeen virkkasin viimeisellä kierroksella kahvat, joihin laitoin 30 ketjusilmukkaa. Lopuksi koristelin lankakorit sydämillä. Kuvan korit menivät lankalottopalkintoina savolaisessa neuleretriitissä.

Lamppuhelmillä leikkimässä

Iski kova halu värkätä silmukka- ja kerrosmerkkejä tämän Instagram -kuvan innoittamana. Kun surffailin hieman lisää, niin päädyin silmukkamerkkien tekijän omaan blogiin.

Australialainen taitaja myy silmukkamerkkejä etsy:ssä, ja meinasin ensin, että tilaan sieltä. Mutta, kun kaivelin omia helmivarastoja, niin sieltähän löytyi sopivasti matskua merkkien tekemiseen. Laitoin siis hihat heilumaan.

Noiden Kruunupäiden lisäksi tein innostuksissani muutamat tavallisetkin silmukkamerkit. Niitä ei voi koskaan olla liikaa!

Väkersin vielä nämä kaksi kruunupäätä. Näiden tekemiseen meinaa jäädä koukkuun =o)

Mistä tietää, että on kevät?

No siitä, että  alkaa virkkuuttamaan! Muuttolintuja ei vielä meidän tontilla näy, mutta kevätkukat puhkesivat juuri kukkimaan.

Virkkasin kaksinkertaisella langalla kaksi lehteä yhteen pötköön. Jokainen lehti on erilainen, sillä tein ne summamutikassa fiiliksen mukaan. Pujotin lehtien reunoihin ohutta rautalankaa, jotta lehtiä voi muotoilla ja lehdet saa kiinnitettyä varsiin.

Rautalankavarren päällystin kolmen silmukan i-cordilla. Tein pienet kiehkurat rautalangan päihin, jotta i-cord ei karkaa ja jotta saan kukat kiinnitettyä niihin.

Kukat virkkasin omasta päästä näin:
1. kerros: kiepauta lankalenkki, virkkaa 2 ketjusilmukkaa ja sitten 18 pylvästä lankalenkkiin.
2. kerros: virkkaa 1 kiinteäsilmukka jokaiseen 19:sta pylvääseen. Näin tämä kerros nousee koholle.
3. kerros: virkkaa taakse 1 piilosilmukka ensimmäisen kerroksen pylvääseen, virkkaa 4 ketjusilmukkaa ja sitten 1 piilosilmukka kolmanteen pylvääseen jo virkatusta pylväästä. Jatka kerros loppuun näin jolloin taakse muodostuu 6 lenkkiä.
4. kerros: virkkaa jokaiseen lenkkiin näin: 1 piilosilmukka, 4 ketjusilmukkaa, 1 kaksoispylväs, 3 kolmoispylvästä, 1 kaksoispylväs, 4 ketjusilmukkaa, 1 piilosilmukka. Näin muodostuu kuusi terälehteä.

Kiinnitin lehdet rautalangalla varsiin ja ompelin kukat kiinni kiehkuroihin.

Näistä kukista nautin siihen asti, kunnes oikeat kukat ulkona puhkeavat kukkaan.

Huivineuloja värkkäämässä

Tuli väännettyä rautalankaa. Ihan hauskaa puuhaa varsinkin, kun en ole mitään pitkään aikaan väkertänytkään.

Tein ensin tämän.

Sitten tämän.

Ajattelin, että teenpä vielä yhden.

Ja sitten vielä yhden.

Niin, ja sitten vielä tämänkin.

Näitä huivineuloja voi käyttää pelkästään näinkin.

Ja renkaista tehdä olympiarenkaat =o)

Kahvimyllylle kyytiä

Olen saanut perintönä kolme kahvimyllyä. Kaksi myllyä vasemmalta on enoni perintöjä ja oikeanpuoleinen anopin. Mietin tässä yhtenä aamuna, että pitäisköhän noita yrittää kokeilla, vai ovatkohan ne vain pelkkiä koristeita.

Tämä isoin ja kulunein on myös kaikkein ruostunein ja rohjoisin. Olkoon pelkkänä koristeena.

Myöskin tämä keskellä oleva mylly on sisältä sen verran epäilyttävän näköinen, että olkoon pelkkänä koristeena tämäkin.

Mutta tällä anopin myllyllä kahvia pystyy varmaankin jauhamaan. Koneisto on loistokunnossa!

Ostin Prismasta pussillisen ruotsalaisten keski-paahtamia, etelä-amerikkalaisia Arabica luomukahvipapuja.

Jauhoin pavut ja sain laatikosta ihanan tuoksuista rouhetta.

Laitoin mutteripannun porisemaan.

Kahvi maistui tosi hyvälle. Nyt varmaan täytyy alkaa hifistelemään eri papulaatujen kanssa =o)