Mutapainimassa Tahko MTB:lla

Täällä sitä taas ollaan. Kolmatta kertaa starttaamassa Tahko MTB:lle ja ensimmäistä kertaa menossa 60 kilometrille.

Kello 10 pamahtaa starttipyssy ja sitten mennään. Osallistujia tänä vuonna oli kaikkiaan 1900.

Alkupätkä päästiin ajamaan nopsaan, mutta Nilsiän keskustan tuntumassa talutettiin ensimmäisen kerran.

Kinahmi ykkönen oli haastavan jyrkkä ja nousu pitkä. Siispä talutettiin.

Lisäpolttoainetta tarvittiin, joten energiageelit tulivat tarpeeseen.

Näissä maisemissa kelpaa huokaista pitempikin hetki ja nauttia näkymistä.

Edessä jälleen uusi haastava mäki ja taluttamiseksihan se näillä taidoilla meni.

Ja aina löytyi sopiva sauma valokuvaamiseen.

Jokaisella taukopaikalla tankattiin antimia ja jutusteltiin sekä muiden pyöräilijöiden että talkoolaisten kanssa.

Just joo, savolaista huumoria. Ennemminkin voisi kutsua masokistin unelmaksi tätä Kinahmi kakkosen nousua kuin taivaan portiksi!

Ja tästä "ilosta" minä olen vielä maksanut. Että pitääkin olla hullu.

 

Onneksi oli geelejä mukana. GU oli ehdottomasti parasta ja PowerBar yök yök.

Tätä mutavelli-kivimössöä oli valehtelematta ainakin 20 kilometriä yhteensä. Ok, kuuluu maastopyöräilyn luonteeseen, mutta siltikin se alkoi välistä jurppimaan.

Viimeinen Pit stop oli tällä kertaa louhoksen lammen lähettyvillä. Kapusimme sinne verestelemään vanhoja muistoja. Kaunis paikka edelleen.

Viimeinen koitos eli El Granden uuvuttava nousu on takana ja loppu häämöttää. Fiilis on jo nyt aivan mahtava, samoin maisemat.

MAALISSA!!! Pyörän mittarin mukaan ajoaika oli 6:22. Sykemittari kertoi, että matkan taivaltamiseen kului 7:33. Keskisyke pysyi tosi maltillisissa lukemissa eli vain 121. Me tultiin tänne nauttimaan, ei kisaamaan, ja saatiinkin jälleen vastinetta koko rahalle. Ensi vuonna ehdottomasti taas uudestaan =o)