sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Lankakoreja

Virkkasin pari vuotta sitten valkoisista jämälangoista tämän käsityökorin. Kori on siitä kiva, että se pysyy hyvin kuosissaan eikä lankakerät lentele siitä pois kesken neulomisen.

Jämälankoja oli taas kertynyt sen verran jemmaan, että virkkasin vähän isomman korin paita- ja villatakkiprojekteja varten. Vaikka kori on paljon leveämpi ja korkeampi, pysyy se silti kuosissaan hyvin. Virkkasin korit käyttäen yhtä aikaa kuutta sukkavahvuista lankaa. Virkkasin korit koukulla #5.


Eikä lankakorien virkkaaminen siihen jäänyt. Kaivelin jämälankojen kavereiksi myös sellaisia vähemmän puhuttelevia lankoja, jotka olivat pyörineet lankalaatikon pohjalla jo liian kauan. On muuten loistava tapa pienentää lankavarastoa. Tykkään itse kovasti korien räsymattoefektistä.


Lankakorien pohjat virkkasin pylväillä. Kun koko oli sopiva, niin jatkoin kiinteillä silmukoilla lisäämättä enää silmukoita, jolloin reuna alkaa nousemaan. Kun reuna oli sopivan korkuinen, virkkasi seuraavalla kierroksella aina joka kuudennen silmukan ohi, jolloin reuna hieman kaventui. Virkkasin vielä neljä kierrosta, jonka jälkeen virkkasin viimeisellä kierroksella kahvat, joihin laitoin 30 ketjusilmukkaa. Lopuksi koristelin lankakorit sydämillä. Kuvan korit menivät lankalottopalkintoina savolaisessa neuleretriitissä.

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Lamppuhelmillä leikkimässä

Iski kova halu värkätä silmukka- ja kerrosmerkkejä tämän Instagram -kuvan innoittamana. Kun surffailin hieman lisää, niin päädyin silmukkamerkkien tekijän omaan blogiin.


Australialainen taitaja myy silmukkamerkkejä etsy:ssä, ja meinasin ensin, että tilaan sieltä. Mutta, kun kaivelin omia helmivarastoja, niin sieltähän löytyi sopivasti matskua merkkien tekemiseen. Laitoin siis hihat heilumaan.


Noiden Kruunupäiden lisäksi tein innostuksissani muutamat tavallisetkin silmukkamerkit. Niitä ei voi koskaan olla liikaa!


Väkersin vielä nämä kaksi kruunupäätä. Näiden tekemiseen meinaa jäädä koukkuun =o)


torstai 5. maaliskuuta 2015

Mistä tietää, että on kevät?

No siitä, että  alkaa virkkuuttamaan! Muuttolintuja ei vielä meidän tontilla näy, mutta kevätkukat puhkesivat juuri kukkimaan.


Virkkasin kaksinkertaisella langalla kaksi lehteä yhteen pötköön. Jokainen lehti on erilainen, sillä tein ne summamutikassa fiiliksen mukaan. Pujotin lehtien reunoihin ohutta rautalankaa, jotta lehtiä voi muotoilla ja lehdet saa kiinnitettyä varsiin.


Rautalankavarren päällystin kolmen silmukan i-cordilla. Tein pienet kiehkurat rautalangan päihin, jotta i-cord ei karkaa ja jotta saan kukat kiinnitettyä niihin.


Kukat virkkasin omasta päästä näin:
1. kerros: kiepauta lankalenkki, virkkaa 2 ketjusilmukkaa ja sitten 18 pylvästä lankalenkkiin.
2. kerros: virkkaa 1 kiinteäsilmukka jokaiseen 19:sta pylvääseen. Näin tämä kerros nousee koholle.
3. kerros: virkkaa taakse 1 piilosilmukka ensimmäisen kerroksen pylvääseen, virkkaa 4 ketjusilmukkaa ja sitten 1 piilosilmukka kolmanteen pylvääseen jo virkatusta pylväästä. Jatka kerros loppuun näin jolloin taakse muodostuu 6 lenkkiä.
4. kerros: virkkaa jokaiseen lenkkiin näin: 1 piilosilmukka, 4 ketjusilmukkaa, 1 kaksoispylväs, 3 kolmoispylvästä, 1 kaksoispylväs, 4 ketjusilmukkaa, 1 piilosilmukka. Näin muodostuu kuusi terälehteä.


Kiinnitin lehdet rautalangalla varsiin ja ompelin kukat kiinni kiehkuroihin.


Näistä kukista nautin siihen asti, kunnes oikeat kukat ulkona puhkeavat kukkaan.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Huivineuloja värkkäämässä

Tuli väännettyä rautalankaa. Ihan hauskaa puuhaa varsinkin, kun en ole mitään pitkään aikaan väkertänytkään.


Tein ensin tämän.


Sitten tämän.


Ajattelin, että teenpä vielä yhden.


Ja sitten vielä yhden.


Niin, ja sitten vielä tämänkin.


Näitä huivineuloja voi käyttää pelkästään näinkin.


Ja renkaista tehdä olympiarenkaat =o)

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Kahvimyllylle kyytiä

Olen saanut perintönä kolme kahvimyllyä. Kaksi myllyä vasemmalta on enoni perintöjä ja oikeanpuoleinen anopin. Mietin tässä yhtenä aamuna, että pitäisköhän noita yrittää kokeilla, vai ovatkohan ne vain pelkkiä koristeita.


Tämä isoin ja kulunein on myös kaikkein ruostunein ja rohjoisin. Olkoon pelkkänä koristeena.


Myöskin tämä keskellä oleva mylly on sisältä sen verran epäilyttävän näköinen, että olkoon pelkkänä koristeena tämäkin.


Mutta tällä anopin myllyllä kahvia pystyy varmaankin jauhamaan. Koneisto on loistokunnossa!


Ostin Prismasta pussillisen ruotsalaisten keski-paahtamia, etelä-amerikkalaisia Arabica luomukahvipapuja.


Jauhoin pavut ja sain laatikosta ihanan tuoksuista rouhetta.


Laitoin mutteripannun porisemaan.


Kahvi maistui tosi hyvälle. Nyt varmaan täytyy alkaa hifistelemään eri papulaatujen kanssa =o)

tiistai 30. syyskuuta 2014

Raakasuklaan teko vaatii vielä säätöä...

Hitto, ei tässä kyllä näin pitänyt käydä! Suklaamassan piti pysyä nätisti piparkakkumuottien SISÄLLÄ eikä valua kookosrouheen läpi ulos reunojen alta.


Toisaalta, kyllähän nää ylijäämä-tursakkeet on aika taiteellisen muotoisia...


... niin, ja suklaakin irtosi muoteista tosi helposti...


... joten kyllä näitä voisi yrittää vielä toisenkin kerran tehdä. Mutta, seuraavalla kerralla pitää paneutua resepteihin vähän seikkaperäisemmin eikä vaan turata niistä aineista, joita sattuu kotona olemaan.

torstai 25. syyskuuta 2014

Kookosjogurttia tekemässä

Itsetehtyä kookosjogurttia. Tää on niin NAM, ettei ole tosikaan! 


Minäkin siis halusin kokeilla osaisinko tehdä kookosjogurttia. Surffailin netissä ohjeita etsimässä, poikkesin ruokakauppaan ja päädyin kokeilemaan jogurtin tekoa näistä aineista.


Keitin hillopurkkia 15 minuuttia kiehuvassa vedessä, jotta kaikki pöpöt varmasti kuolee. Kippasin kookosmaidot purkkiin, sekoitin hyvin, tyhjensin seitsemän maitohappobakteerikapselin sisällön purkkiin ja sekoitin hyvin.



Laitoin purkin juuri tätä varten neulomaani merinovillaiseen pussukkaan ja vein purkin saunan alalauteelle. Annoin jogurtin tekeytyä siellä 48 tuntia.



Illalla siirsin jogurtin jääkaappiin ja jäin jännittämään millaista jogurttia purkista aamulla löytyisi.


Kookosjogurtin päälle oli muodostunut noin viiden centin paksuinen kerros jankimpaa tavaraa. Se osa oli myös aavistuksen rakeisen tuntuista suussa. Loppu jogurtista oli paljon juoksevanpaa ja ihanan samettista. Ei juoksevassa jogurtissa mitään vikaa ole, mutta olisin halunnut, että koostumus olisi ollut lohkeilevampaa.


Surffailin netissä hieman lisää ja selvisi, että kookosmaitojen koostumuksissa on eroja, vaikka rasvaprosentti olisikin samaa luokkaa. Osa maidoista on tosi veteliä, osa kokkareisia ja osa kermaisempia. Kakkossatsin laitoin tulemaan näistä aineista.



Spice Up:n kookosmaito oli jo valmiiksi yhtä paksua kuin vaikka kreikkalainen jogurtti. Sekoitin kookosmaidon joukkoon kahdeksan maitohappobakterin sisällön, kahden vaniljatangon siemenet ja ruokalusikallisen agavesiirappia.



Laitoin jogurtin tekeytymään nyt saunan ylälauteelle ja pidin purkkia siellä taas 48 tuntia. Eilen illalla siirsin höllyvän jogurtin jääkaappiin ja jäin jännittämään tulosta.


BINGO! Täydellistä!!

Seuraavaksi pitää kokeilla raakasuklaan tekoa ;oD

perjantai 1. elokuuta 2014

Rimpsuhame

Ompelin itselleni rimpsuhameen. Olin jo pari kesää meinannut ommella sellaisen, mutten vaan ollut saanut aikaiseksi.


Inspiraatio iski päälle, kun kuopiolaiset neulefrendit alkoivat puhumaan hameen ompelemisesta. Ajattelin, että nyt kyllä ompelen minäkin.


Olin jemmannut tilkkuja tarkoituksena ommella niistä kauppakasseja. Nyt tilkut päätyivät hamekäyttöön. Ajatuksena oli tehdä polvimittainen, kellomainen hame, jossa on rimpsuja. Leikkelin hamepalat mutu-tuntumalla.


Ostin Kuopion Nappi & Nauhasta kuusi metriä harmaata pitsinauhaa.


Halusin helmaan runsautta ja sitä sain =o)


Vyötärökaitaleeseen laitoin kaksi riviä kuminauhaa. Hameessa on myös vetoketju ja nappi.


Valmiista hameesta tuli kesäinen.