Olin siis jälleen kerran taitavan Ritva Peuran kurssilla kansalaisopistolla.
Laitan alle karkean selostuksen muutamin kuvin, että miten matto syntyi.
Esihuovan päälle ladoin limittäin luonnonmustaa lampaanvillaa ja neulasin villan kevyesti kiinni.
Käänsin työn nurinpäin ja neulasin koko takaosaan luonnonmustalla. Pohjavillaa kului yhteensä 1,25 kiloa ja sen neulaamiseen meni koko lauantai-päivä.
Koko sunnuntai-päivä meni värivillojen asetteluun, esineulaamiseen ja pohjavillan tiheämpään neulaamiseen.
Onneksi maanantai oli pakkolomapäivä, sillä neulasin värialueita kiinni koko maanantain.
Tiistaina töiden jälkeen jatkoin värialueiden neulaamista. Tunsin itseni manuaaliseksi ompelukoneeksi.
Keskiviikkona Eemeli onneksi auttoi yhden osan neulaamisessa.
Torstaina jatkoin edelleen värialueiden parissa. Halusin neulata ne mahdollisimman tiukkaan kiinni, että itse huovuttaminen sujuisi helpommin.
Perjantaina heti töiden jälkeen pääsin neulaamaan ääriviivat hahtuvalangalla.
Tässä työ neulahuovutettuna. Pohjavilla olisi mielestäni pitänyt neulata vielä tiheämmin kiinni, mutta voimat ja aika ei vaan riittänyt.
Vietin perjantai-illan (tarkalleen 3,5 tuntia) suihkuhuoneen lattialla esihuovuttamassa pintaa kiehuvankuumalla vedellä ja mäntysuovalla kuplamuovin avulla.
Lauantai-aamuna homma jatkui kansalaisopistolla. Vuorossa oli mekaaninen rullahuovuttaminen jälleen kiehuvankuuman veden ja mäntysuovan avulla.
Rankkaa fyysistä rullaamista kesti vajaat neljä tuntia. Avasin käärön useita kertoja ja pyöräytin maton välillä pitkittäin, sitten poikittain, sen jälkeen nurinpäin ja jälleen oikeinpäin. Joka välissä lisättiin kuumaa saippuavettä ja rullailtiin. Matto huopui sopivan kovaksi ja oli valmis raahattavaksi jätesäkissä kotia.
Matto päätyi suihkuhuoneen latialle huuhdeltavaksi. Ensin tulikuumalla vedellä huuhtelin saippuavedet pois ja sitten viimeistelin reunat tasaisiksi. Lopuksi huuhtelin maton jääkylmällä vedellä ja kaulin pinnan tasaiseksi.
Matto jäi kuivumaan suihkuhuoneen lattialle, ja käänsin lattialämmityksen täysille. Maton kuivuminen kesti kolme vuorokautta. Rankkaa oli, mutta kyllä kannatti! Valmis matto on kokoa 180 * 114 cm. En kuitenkaan taida tehdä ihan heti näin isoa työtä...
23 kommenttia:
Todella upea! Ja ihan mielettömän työn olet tehnyt.
Sairaan hieno!! Aivan huikea projekti. Olen sanaton :)
Upea matto tuloksena kovasta aherruksesta!
Mahtavan työn olet tehnyt, mutta lopputulos on varmasti kaiken vaivan arvoinen.
Mielettömän upea! Eikö tuo kuuluisi jo sein älle :-) Onnittelut!
No tulipas siitä tosiaan hieno!!! Kova homma! Käsivarret mustelmilla... Ja onhan se seuraava Picasso pantava jo mietintämyssyyn, jotta saa maton sinne alkuperäiselle paikallekin :-)
Auhg! Juuri tuon takia en ole koskaan tehnyt isoa mattoa. Neulaamaan nyt ei ainakaan rupeaisi... Olet tosi tosi hurja!
Wau, toi on tosi hieno!
Huh mikä urakka! Varsin komea matto :D Miten tuon yli raaskii kävellä?
Uskomaton matto! Onneksi olkoon. Voi vain kuvitella mikä työmäärä siihen upposi. Eikö ne Aasian aroilla huovuta niitä hevosten perässä?
Mahtava matto :) Kyllä työ kannatti, mutta varmasti välillä on uupumus iskenyt!
Kiitos kaikille ihanista kommenteistanne. Mieltä lämmittää =o) t:hanna (se Picassoihin hurahtanut pöhkö...)
O_O ...vau...
kadehtien,kaarnainen
Mikä työ! Ja upea lopputulos!
Hurjan työn olet tehnyt! Tuo kysyy jo kärsivällisyyttä... :) Mutta lopputulos onkin todella hieno!
Onpa todella upea matto (tai seinävaate)! Eipä tuota alkua kai olisikaan voinut muutoin tehdä kuin neulaamalla. Hirveä homma mutta upean kyllä teit!
Hurja urakka sinulla !!
ja itsekkin huovuttajana tiedän tuon fyysisyyden tarpeen. Minä teen vain nuo jutut ilman neuloja ja siinä säästyy huomattavasti tunteja. Mutta kun on noin iso työ- kyllä siinä bodausta riittää...
Kiitos vielä kovasti kommenteistanne Kaarnainen, Suopursu, ArualMaria, Tiina ja Asta =o)
Suurenomoinen kuva isossa huovutustyössäsi!
Myöhemmässä postauksessa kerrotkin sen päätyvän seinälle. Hyvä.
Minä märkähuovutin vuosia sitten paksun ison maton pikkutyttöni huoneeseen (kuviona oli värikäs iso mittarimato). Silloin ei neulahuovutuksesta tiedetty vielä mitään. Työmäärä sen eteen oli myös hirveän suuri. Tein sen kansalaisopiston kurssilla.
Otettuani sen käyttöön huomasin, että se nyppyyntyi nopeasti ja se lisäsi lattian pölymäärää, joten en pitänyt sitä lattialla kovinkaan pitkään. Sitten se siirtyi varastoon, kunnes yhtenä kesänä olin tekemässä etuverannalle istuinpehmikkeitä ja sain leikattua siitä sisä"vanun". Olin tyytyväinen saatuani sen pois silmistäni. Seinävaatteeksi minun tekemä kuvio ei ollut hyvä, sinulla se on ihana!
nätti rätti: sen hetken minkä pikassonainen oli lattialla, niin nöyhtää irtosi siitäkin jo yllättävän paljon. Se pani kyllä miettimään, että ehkä kannattaa pysyä seinätekstiileissä. Kyllähän tuohon meidän portaikkoon vielä kolmaskin pikasso mahtuisi... ;o)
Aivan mahtava matto! Harmi, ettei lattialla ollutkaan käytännöllinen, mutta se ei kyllä vie yhtään pois sen hienoudesta :)
Kiitos Anonyymi =o)
Vau! Huippuhieno! ja oletpa jaksanut työstää ja huovuttaa, mutta varmasti kannatti!:)
Lähetä kommentti