Miten ihmeessä sorruin avaamaan oman blogin vaikken juuri surffaile edes muiden blogeissa? Kai se liittyy tähän nelikymppismurrokseen (kriisistä en vielä puhu), jota ilmeisimmin käyn läpi. Koska kuitenkin etsin netistä ideoita väkerryksiini, niin varmaankin sisimmässäni koin velvollisuudekseni jakaa myös omia tekeleitäni muiden ihmeteltäväksi. Niin siinä varmaankin kävi...No, kuitenkin, viereisessä kuvassa on maaliskuussa tekemäni tirppa, joka sai nimekseen BellaDonnaMammaMia. Tirppa on riikinkukko -sukuun kuuluva pastalintu (peltinauha muistuttaa nauhapastaa). Tirppa tönöttää nyt kukkapenkissäni. Runko on tehty peltinauhasta. Osa puolentoista metrin mittaisista pätkistä on liitetty yhteen popniiteillä, osa on pujoteltu sinne tänne. Nokan punoin kuparilangasta, silmissä on isot brikat ja keskellä isot lasihelmet. Tirpasta tuli kyllä tosi hauska ja olen oikein tyytyväinen lopputulokseen.
3 kommenttia:
Tirppa on kyllä komea! Varsinkin tuossa valaistuksessa -oikein kimaltelee!
Kiitos kun laitoit blogin pystyyn ja jaat inspiraatiotasi.
On hienoa löytää uusia tuttavuuksia ja blogeja. En ole viime aikoina ehtinyt edes sellaisia etsimään, joten kiitos kun jätit kommenttia blogiini.
Välillä tuntuu, että into tekemiseen on kateissa, mutta kun näkee jotain sykähdyttävää (täällä sitä oli heti ensinäkemältä paljon) alkaa omassa päässäkin raksuttaa ja asiat saattavat jopa edetä ajatusasteelta tekemiseen.
Puuhakasta syksyä Sinulle ja noille kivoille otuksillekin :)
Kiitos, Risulintu, kauniista sanoistasi. Koko ikäni olen väkertänyt kaikenlaista, lähinnä omaksi ilokseni. Nyt vasta olen ruvennut ottamaan niistä kuvia. Lasten synnyttyä kaikenlainen värkkäily oli telakalla, mutta onneksi pojat ovat jo isompia (13v ,11v ja 9v), niin jaksan taas väkertää. Olen oikeasti iloinen, jos sait inspiraation kärpäsen näykkäsemään. Se oli blogini tarkoituskin =o)
Lähetä kommentti