sunnuntai, 26. helmikuuta 2012

Isoäitejä virkkaamassa

Isoäidinneliöt näyttää kivalle ja niitä on mukava tiettyyn pisteeseen asti virkata. Tästä piti tulla peitto.


 Tämän tein ihan tarkoituksella kassiksi (siitä pisteet kotia).


Luumun värinen kassi meni Chandalle Nova Scotiaan, Kanadaan erään Ravelry -vaihdon mukana. Valkoisen kassin tein itselleni kesäkassiksi. Tällä hetkellä kassin sisältä löytyy virkattuja paloja, joista meinasin tehdä peiton (taas), mutta voi olla, että paloista tuleekin hame... ;o)

7 kommenttia:

Emma kirjoitti...

Tännehän on ilmestynyt monta ihanaa kassia! Mistä hankit kahvat?

Hanna kirjoitti...

Kiitos Emma. Kavat ostin Kuopion Sinooperista viime syksynä. Vielä yhdet kahvat, sellaiset pyöreät, on jemmassa, joten yksi isoäitikassi täytyy vielä virkata =o)

Ellis kirjoitti...

Ihanat kassit :D
Paloista tehty hame kuullostaa kivalta!

Maitolaiturin Kyllikit kirjoitti...

Lappujen virkkaaminen on ihanan terapeuttista. Aina en jaksa tehdä ees noita isoäitejä, vaan pelkillä pylväillä yksivärisiä lappuja ja niistäkin on tullu aika kivoja päällisiä tyynyihin jne.
Isoäidineliöpeitto on vaan haaveena, niin pitkälle en oo vielä koskaan päässyt.
T

Hanna kirjoitti...

Kiitos Ellis =o). Saas nähä tuleeko paloista sitä hametta. Mulla tahtoo nuo ideat välillä rönsyillä yli äyräiden.

Kyllikkien Tiina: Olen joskus miettinyt, että tulisikohan se isoäidinneliöpeitto valmiiksi sellaisella tekniikalla, että tekisi pienempiä paloja vaikka yhden per viikko. Tai sitten isompia paloja yhden per kuukausi. Täytyy funtsia toimintasuunnitelmaa vähän lisää... =o)

Peppi kirjoitti...

Viime keväänä itsekin innostuin hameajatuksesta hexagoneja virkatessa. No ei ole tullut peittoa, ei hametta. Paloja on...
Tuommoiset kesäkassit olisi kyllä kivat!

Hanna kirjoitti...

Peppi: virkkaa kuule itsellesi tai K:lle sellainen iloinen kelta-oranssi kesäkassi =o)